Yhä useampi yritys käyttää viestinnässään maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden kuvakkeita. Mutta mitä niiden käyttö tarkoittaa ja mitä se viestii yrityksen sidosryhmille, voi jäädä monelle asiaan vihkiytymättömälle epäselväksi. Tässä artikkelissa avataan SDG-sanayhdistelmää ja kuvakkeiden merkitystä.
Kirjoittaja: Lea Huttunen
Mikä ihmeen SDG?
SDG on lyhennys sanoista Sustainable Development Goals. Suomennettuna SDG tarkoittaa kestävän kehityksen tavoitteita.
Ensimmäiset Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet asetettiin YK:ssa vuonna 2015. Ne sitovat kaikkia YK:n valtioita ja niiden toteuttaminen on ensisijaisesti valtioiden vastuulla. Ulkoministeriön (2022) mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista. Siten on suotavaa, että myös yksittäiset yritykset ottavat omiin strategioihinsa SDG-tavoitteiden mukaisia toimia ja sitoutuvat tavoitteisiin. SDG-tavoitteisiin sisältyvän periaatteen mukaan jokainen voi omalla paikallaan maailmassa myötävaikuttaa niiden toteutumiseen. (UN 2022a.)
Suomessa tavoitteiden toimeenpanosta laaditaan eduskunnalle selonteko ja YK:lle raportti joka neljäs vuosi. Se kattaa hallituksen toimet kunkin seitsemäntoista SDG-tavoitteen osalta sekä kotimaassa että globaalisti ja niiden arviointi- ja seurantakeinot. Raportointiin kuullaan myös yrityksiä. (Ulkoministeriö 2022.) SDG-tavoitteiden toteuttamista kuvaavia alatavoitteita on yhteensä 169 ja niiden toteutumisen arviointiin tarkoitettuja, valtiotason mittareita on yli kaksisataa (Ulkoministeriö 2018, 1).
Mitä SDG-tavoitteet pitävät sisällään?
SDG-tavoitteiden tarkoituksena on tasapainoinen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys. Ensisijaisesti pyritään edistämään kaikkein haavoittuvimpien ja heikoimmassa asemassa olevien elämää ympäristö huomioon ottaen. Siten nykyiset tavoitteet on ensisijaisesti suunniteltu poistamaan köyhyys, nälkä, AIDS ja naisten ja tyttöjen syrjintä. (Ulkoministeriö 2022; UNDP2022.) Vaikka SDG-tavoitteet painottuvat kehittyviin maihin, ne asettavat velvoitteita myös teollisuusmaille. Mottona on, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen: ”leave no one behind” (Ulkoministeriö 2018, 1).
SDG-tavoitteet ja niiden alatavoitteet kuvastavat maailmanlaajuisen kehityksen tavoitteiden painopisteitä sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti oikeudenmukaisen ja kestävän maailman saavuttamiseksi. (Kuva 1)
SDG-kuvakkeiden käyttö yritysten viestinnässä
Moni yritys käyttää SDG-tavoitteiden kuvakkeita (Kuva 1) verkkosivuillaan tai raporteissaan. Niiden avulla yritykset haluavat kuvata olevansa vastuullisia toimijoita, sitoutuvansa mainitsemiinsa, YK:n asettamiin, kansainvälisiin tavoitteisiin ja kertoa oman vastuullisuustoimintansa viitekehyksestä. (Manesi & Nicolo 2022.)
SDG-kuvakkeet eivät sido niiden yrityskäyttäjiä muodollisesti mihinkään eivätkä ne ole tunnustuksia toimenpiteiden tai toimijan vastuullisuudesta (Manesi & Nicolo, 2022). Ne ovat organisaatioiden vapaaehtoisia julistuksia organisaatioiden vastuullisuuden suunnasta ja niille maailmanlaajuisesti tärkeistä tavoitteista. Kuvakkeiden kaupalliseen tai rahoitukselliseen käyttöön tarvitaan lupa YK:lta (UN 2022b).
Kuva 1. SDG–tavoitteet ja niiden kuvakkeet. Kunkin tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu alatavoitteita. Niitä on yhteensä 169. (Ulkoministeriö 2022)
Mitä SDG-tavoitteet tarkoittavat yritystoiminnassa?
SDS-tavoitteisiin pyrkiminen ja niiden alatavoitteiden soveltaminen yritystoiminnassa edellyttävät käytännössä oman toiminnan vastuullisuuden arviointia ja johtamista. Sitä varten YK:n kehitysohjelma (UNDP 2021) on julkaissut SDG-tavoitteiden toteutuksia ohjaavan standardikoosteen yrityksille. Standardit luovat kuvan SDG-tavoitteiden soveltamiseen tähtäävistä yritysprosesseista.
Jokaisen yrityksen on itse tunnistettava, mihin se kykenee vaikuttamaan. SDG-tavoitteissa löytyy paikallisesti kaikkialla sovellettavia, kuten riittävän ravinteikkaan ruuan tarjoaminen kaikille tai ilmastonmuutoksen torjunta. Lisäksi jokaista tavoitetta voi toteuttaa kansainvälisissä verkostoissa tai rahoituslaitosten ja järjestöjen avulla.
Organisaation itsearvioimiseksi verkossa on olemassa kahden ruotsalaisen korkeakoulun kehittämä, englanninkielinen SDG-tavoitteiden arviointityökalu (Gothenburg Center for Sustainable Development). Sen käyttö perustuu organisaation omaan arvioon siitä, onko organisaatiolla mitään vaikutusta, vähän vaikutusta tai paljon vaikutusta tarkasteltavan tavoitteen saavuttamiseen. Käytännössä arvioidaan, miten paljon organisaatiolla on mahdollisuuksia osallistua SDG-tavoitteiden toteuttamiseen.
Tavoitteeseen voidaan vaikuttaa suoraan tai epäsuoraan. Jos esimerkiksi organisaatioissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaikutetaan suoraan tavoitteeseen viisi (Kuva 1). Organisaatio voi kiinnittää huomiota siihen, miten tasa-arvo toteutuu yhteistyökumppaneidensa toiminnassa tai se voi rahoittaa kansainvälisiä, tasa-arvoon tähtääviä hankkeita. Viimeksi mainitut ovat epäsuoria toimia ja vaikutuksia.
Lähteet
Gothenburg Center for Sustainable Development. Get started with the sustainable development goals! It is a mission possible. Chalmers University of Technology. University of Gothenburg. SDSN Northern Europe. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://sdgimpactassessmenttool.org/en-gb
Manesi- Rossi, F. and Nicolo, G. 2022. Exploring sustainable development goals reporting practices: From symbolic to substantive approaches—Evidence from the energy sector. In Corporate Social Responsibility and Environmental Management. Vol. 29(5), 1799-1815. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1002/csr.2328
Ulkoministeriö. 2018. Kestävää kehitystä ja hyvinvointia vuoteen 2030 – kaikille ja kaikkialla maailmassa. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://um.fi/documents/35732/0/UAM_Kesta%CC%88va%CC%88-kehitys_A4_0210018.pdf/f9652c4e-8702-99db-0e67-01a33aa1bf4d?t=1540749638568
Ulkoministeriö. 2022. Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet
UN. Be the Change. Take the Challenge. Sustainable Development Goals. United Nations. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://www.un.org/sustainabledevelopment/be-the-change/
UN. 2022b. Sustainable Development Goals. Communication materials. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
UNDP. 2021. SDG Impact Standards. Enterprises. Integrating impact management into Enterprises’ decision-making to optimize their contribution to sustainable development and the SDGs. United Nation´s Development Program. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://sdgimpact.undp.org/assets/SDG-Impact-Standards-for-Enterprises-Version1-EN.pdf
UNDP. 2022. What are the Sustainable Development Goals? United Nation´s Development Program. Viitattu 27.10. 2022. Saatavissa https://www.undp.org/sustainable-development-goals
Kirjoittaja
Lea Huttunen työskentelee LAB -ammattikorkeakoulussa vastuullisuuden TKI-asiantuntijana Vihreä vastuu -hankkeessa.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1043193 (CC0)
Julkaistu 17.11.2022
Viittausohje
Huttunen, L. 2022. SDG-kuvakkeiden avulla yritykset ilmaisevat sitoutumistaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sdg-kuvakkeiden-avulla-yritykset-ilmaisevat-sitoutumistaan-kestavan-kehityksen-tavoitteisiin/