Julkaistu 8.2.2022
Nykyisin yritysten tulee tehdä kirjanpito ja tilinpäätös lakien ja asetusten mukaisesti siten, että siitä selviää yrityksen tulos ja varallisuusasema. Ne tulisi tehdä siten, että informaatiolla tuetaan ulkopuolisen asemaa, tämän tulkitessa sitä. Tulkinnan apuna ovat mm. erilaiset tunnusluvut, jotka on usein esitetty osassa tilinpäätöksiä. Toisaalta ne voidaan laskea tarkoitusta varten kehitetyillä erilaisilla laskentakaavoilla. Tätä menettelyä voidaan pitää oikein hyvänä, koska se mahdollistaa ulkopuolisen tarkastelun kohteesta puolueettomasti. Toimintatapa on ollut erittäin hyödyllinen erityisesti niille sidosryhmille, joilla on seurannassa erilaiset taloudelliset seikat.
Kirjanpitolautakunta on antanut 2006 yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä. (Kirjanpitolautakunta 2006). Tämä yleisohje on ollut hyvä ja oikean suuntainen. Osa yrityksistä onkin omaksunut ohjeen ja yrittää toimia sen mukaisesti, osa ei. Kyseinen ohje ei kuitenkaan mahdollista yritysten ns. vihreiden arvojen tarkastelua samalla tavalla puolueettomasti kuin taloudelliseen informointiin tarkoitettu tilinpäätösraportointi. Monissa tapauksissa yritys haluaa toteuttaa ohjetta korostaen itselleen positiivisia asioita ja jättäen huomiotta negatiiviset seikat.
Yritysten tulisi tiedostaa, että vihreiden arvojen huomioonottaminen on erittäin tärkeää sekä asiakkaiden että muiden sidosryhmien näkökulmasta. Koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten paikkaaminen tulee vaatimaan eri toimialoilla eripituisen ajan. Houkutus etsiä yritykselle nopeinta keinoa on suuri ja sillä voi olla jatkossa vaikutusta monien yritysten haluun laiminlyödä vihreitä ja vastuullisia arvoja. Vastuullisuuden hyödyt eivät näy selkeästi lyhyellä aikavälillä, vaan näkyvät toiminnassa myöhemmin useiden vuosien aikana.
Keväällä 2021 Euroopan unioni päätti uutta yritysvastuulakia koskevan aloitteen valmistelusta. (Euroopan parlamentin päätöslauselma 2021). Voimaan astuessaan laki tuo tarkasteluun alle 250 henkilöä työllistävien yritysten vastuita laajemminkin. Vaikka EU:n päätös voi tuntua vielä kaukaiselta, tulisi yritysten herätä ajattelemaan, mitä vihreä tilinpäätös on, mitä se merkitsee yritykselle, ja mitä se merkitsee yrityksen kanssa asioiville sidosryhmille. Fakta kuitenkin on se, että asia tulee lähiaikoina kansalliselle tasolle ja silloin on viimeistään aika toimia. Tulevaisuudessa parhaiten kilpailussa pärjäävät ne yritykset ja organisaatiot, jotka ovat asiassa muita edellä ja toimivat proaktiivisesti.
Vihreä tilinpäätös on terminä vielä jokseenkin vieras ja uusi. Sen vuoksi on ollut epäselvää, mitä kaikkea sen tulisi sisältää ja käsittää. Kuitenkin jo nyt on selvää, että se on todella paljon enemmän kuin hiilijalanjäljen seuranta. Tulevaisuudessa varmaankin tiedämme paremmin, mitä se tarkalleen on. Nyt voimme vain haarukoida sen käsittämään kaikenlaisia yritysten vastuita. Tästä eteenpäin alkaa työ sen määrittämiseksi. Tehtävä ei ole helppo, koska on niin monia erilaisia toimijoita, jotka haluavat nähdä asiassa itselleen mieluisia asioita. Aika siis näyttää, voiko siitä tulla samanlainen yrityksen toiminnasta raportoiva työkalu kuin nykyinen kirjapitolain mukainen tilinpäätös on. Varmaa on se, että jatkossa vihreä tilinpäätös toimii tiedonantona yritysten suurimmalle ja kenties tärkeimmälle sidosryhmälle, asiakkaille.
Vaikka tämän hetkiset lait vaativat toimia ja raportointia vasta suuremmilta yrityksiltä, niin myös alle 250 henkilöä työllistävät yritykset on heränneet siihen, että niiden eri sidosryhmät henkilöstöstä yhteistyökumppaneihin ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta. Työpaikkahaastatteluissa kandidaatit saattavat kysellä yrityksen vastuullisuudesta, ja moni nuori kertookin olevan kiinnostuneita vain vastuullisesti toimivista työnantajista. Lisäksi pk-yritykset ovat huomanneet vastuullisuuden pioneereilta, että vastuullisen liiketoiminnan hyötyjä ovat kasvavan liikevaihdon lisäksi mm. parempi riskienhallinta, entistä sitoutuneemmat työntekijät ja yhteistyökumppanit.
Pk-yritysten resurssit ovat usein rajalliset, eivätkä ne välttämättä tiedä, mistä aloittaa vastuullisuuden kanssa. Osa tilitoimistoista on havahtunut tähän asiakkaidensa vastuullisuusraportoinnin tarpeeseen, koska asiakkaat tarvitsevat siihen ulkopuolista apua. Tilitoimistot tuntevat jo asiakkaansa, niiden talouden ja henkilöstöhallinnon. Ne tietävät, miten asiakasyritykset investoivat, kouluttavat henkilöstöään tai kuinka ne hoitavat tietosuojansa ja tasa-arvoasiat. Nämä yritysvastuun osa-alueet ovat jo tilitoimistolla tiedossa asiakkaistaan. Niinpä looginen sparrauskumppani asiakasyritykselle parantaa toimintaansa vastuullisempaan suuntaan on oma tilitoimisto.
Laurea- ja LAB-ammattikorkeakouluissa on alkanut Vihreä vastuu -hanke yhdessä tilitoimistojen kanssa. Siinä keskitytään tilitoimistojen palvelumallin uudistamiseen ja kehittämiseen Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilla. Hankkeen päätavoitteena on kehittää pienten ja keskisuurten tilitoimistojen muutoskyvykkyyttä ja luoda uusi palvelutoimintamalli tilitoimistoille tilinpäätöskokonaisuuteen. Palvelutoimintamallin avulla tilitoimistot asiakkaineen pystyvät tekemään omille asiakkailleen paremmin vastuullisuusraportointia toimialasta riippumatta.
Lisäksi tavoitteena on tilitoimistojen ja niiden henkilöstön vihreän talouden muutoskyvykkyyden ja valmiuksien kasvattaminen. Pienten ja keskisuurten tilitoimistojen käyttöön tuleva palvelumalli vahvistaa hankkeessa mukana olevien tilitoimistojen asiakkaiden tietoisuutta vihreän talouden tekijöistä osana liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Painetta kehittämiseen ja uudistamiseen tuo EU:ssa valmistelussa oleva yritysvastuulaki.
Kirjoittajat
Arto Lindeberg, Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Annina Vänskä, Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
- Kirjanpitolautakunta 2006. Viitattu 2.2.2022.Ympäristöasioiden kirjaaminen, laskenta ja esittäminen tilinpäätöksessä. https://kirjanpitolautakunta.fi/-/ymparistoasioiden-kirjaaminen-laskenta-ja-esittaminen-tilinpaatokses-1
- Euroopan parlamentin päätöslauselma 2021. Viitattu 2.2.2022. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0073_FI.html